HÄÄT osa 1: Järjestelyt

perjantaina, maaliskuuta 17, 2017

Kerroin aiemmin mun ja Juhan rakkaustarinan, joka sijoittui aikavälille toukokuu-joulukuu 2014, kunnes Juha pisti hösseliksi ja kosi jouluaattona.

Päätettiin, että pidetään häät seuraavana kesänä eli aikaa järjestelyille oli puolisen vuotta. Nyt jollain bridezillalla loksahtaa leuka polviin. PUOLI VUOTTA! Eikös häitä järjestellä ainakin vuosi tai mieluiten kaksi?


Me ollaan aika huoleton pariskunta ja otettiin tämäkin projekti luottavaisin mielin ilman stressiä.

Kaikki meni järjestelyjen suhteen hyvin ja homma eteni niin kuin pitikin. Tuntui, että oli taas onnea matkassa kaiken suhteen. Rupesin listaamaan puhelimen muistioon "hyvin menneitä hääjärjestelyitä" ja listasta tuli aika pitkä. Perheenjäsenistä oli myös suuri apu järjestelyissä!

Kirkossa sattui olemaan seuraavalle kesälle vain yksi vapaa päivä, joka oli meille sopivaan aikaan, 27. kesäkuuta. Hääkirkkonamme oli Mäntyharjun vanha puukirkko, ulkoa keltainen vaatimaton tönö, sisältä upea ja tunnelmallinen! Sellainen paikka, missä tulee hyvä tunne heti kun astuu sisään.

Pukuostoksilla kaikki meni nappiin. Juhalle löytyi kauluspaita puoleen hintaa ja vuokrattiin frakkipalvelu Nam-liikkeestä semmoinen juhlaliivi, joka vieläpä sattui olemaan vapaana ainoastaan tuona viikonloppuna. Saatiin hyvää palvelua ja valinnan varaa oli paljon sekä hinnat kohtuulliset!

Mun häämekko löydettiin Tallinnasta heti ekasta liikkeestä. Kierreltiin kyllä muutkin läpi, mutta palattiin ensimmäiseen, koska muut eivät olleet läheskään sen tasoisia ja hinnat oli taas kohdillaan.


Budjetti oli meille tärkeä, jos ihmettelet että miksi hoen joka välissä "hinnat kohdillaan".

Haaveissa oli raskaus, joten valitsin varmuuden vuoksi nyöritettävän mekon, jotta mahdollinen maha mahtuisi mukaan. Oltiin Tallinnassa Juhan kanssa kaksistaan, joten hän toimi sulhasen lisäksi varakaasona ja makutuomarina.

Kaasolle en niinkään lykännyt hommia, koska halusin hänen olevan lähinnä tuki, turva ja selustan tsekkaaja! Pari juttua annoin hänelle tehtäväkai, mutta that's it. Polttarit me kyllä vietettiin ja ne olivat hänen järkkäämät. Se oli huippupäivä! Itse hääpäivänä hän toimi mekkoapurina, kampauksen tökkijänä sekä kartanlukijana viedessään mut hääkirkolle poikaystävänsä kanssa. Ennen vihkimistä tuli kunnon sadekuuro, joten hän oli myös sateenvarjovastaava ja yritti saada meidät suurinpiirtein kuivina kirkkoon.

Askarreltiin hääkutsut itse ja niitä tulikin vino pino. Juhan suku on aika iso, joten raapustettavaa riitti. Kaikkia ei voi tietenkään kutsua, koska tila oli rajallinen. Vaikeaa olikin päättää, että ketä kutsutaan ja ketä ei. Tottakai olisi haluttu kutsua kaikki paikalle ketä vain suinkin tunnetaan, jos se olisi ollut mahdollista. Mutta koska ei saatu Hartwall-areenaa, niin päädyttiin karsimaan porukkaa.

Muutaman kutsukortin taittelun jälkeen anoppi tuli näyttämään taitonsa ja niin ujutin ovelasti homman hänelle. Niinhän se menee, että jos olet hyvä jossain niin nakki napsahtaa aina sulle!


Juhalle napsahti juhlateltan kokoaminen perheen muiden miesten kanssa.


Oli passeli kesäkeli kun koottiin juhlatelttaa!


Häiden juhlapaikkana oli Juhan vanhempien upea hirsitalo luonnon keskellä! Koska taloon ei olisi mahtunut kaikki sisälle, niin päätettiin järkätä ulkohäät. Suomessanhan on niin suotuisat ja vähäsateiset kesät - eikö niin?

Tuona kesänä "hyvät päivät" säiden suhteen taisi olla yhden käden sormella laskettavissa, katsotaan osuiko niistä joku meidän häiden kohdalle.

Varauduttiin kyllä sen verran, että pihalle hommattiin suuri juhlateltta, joka suojaisi mahdolliselta sadekuurolta sekä myös auringolta.





Koristeltiin pihaa vanhoilla maitotonkilla ja luonnonkukilla. Ympäristö ja järvimaisema on niin kaunis sellaisenaan, että se ei paljon muita koristeita tarvitse. Pöytien koristelut tehtiin DIY-tyyliin. Pilttipurkkeihin sidottiin nauhoja, laitettiin niihin mustikanvarpuja ja  askartelin vielä hauskoja pahvisia koristeita leikkaa-liimaa-tyylillä. Myös aterimet olivat simppelisti valkoisen liinan sisällä ja kyljessä mustikanvarpu. Valkoista, vihreää, luonnollista ja yksinkertaista!

Koristeluista tulossa lisää kuvia seuraavassa hääpostauksessa.

Tämä ei ole muuten maitotonkka vaan mikälie kirppislöytöämpäri
Anoppi taas pistetty raataamaan.






Hääkimppua kävin kyselemässä Pk-seudulla parissakin kukkakaupassa, mutta hinnat sai mut melkein pyllähtämään nurin. Budjetti oli tärkeä niin kuin jo mainitsinkin, joten mietittiin eri vaihtoehtoja: tavallinen kimppu (ilman hää-liitettä), silkkikukkakimppu (säilyisi muistona) tai itsetehty kimppu luonnonkukista. Kokeilin kasata muutaman saniaisen nätiksi kimpuksi, mutta hetken kuluttua se oli vain läjä kuolleita kasveja joten luovutin.

Metsäretkellä näperrelty viehe. Sopii hyvin hihattoman kanssa.

Onneksi Mäntyharjulla on jopa yksi kukkakauppa, johon menin muutama päivä ennen häitä katsomaan tarjontaa. Tottakai hääkimppua katsotaan vasta viimeisellä viikolla.

Liikkeessä olikin paljon juuri meidän tyyliin sopivia kukkia ja hinnat kaukana siitä mitä Pk-seudulla. Asiakaspalvelukin oli miellyttävää ja myyjä ei edes hätkähtänyt kun kerroin häiden olevan seuraavana viikonloppuna!

Kimpusta tuli täydellinen ja samaan tyyliin saatiin Juhalle sekä bestmaneille vieheet.

Päivää ennen häitä lähdettiin etsimään kahviliinoja ja löydettiin ne Ristiinasta halpahallista. Tietenkin valkoiset nekin, mutta pinnassa oli semmoinen nätti kohokuvio. Olivat vieläpä samaa tyyliä kuin aikaisemmin hommaamani lautasliinat, vaikka olinkin viimeisenä päivänä jo luovuttanut tyylin suhteen.

Pitopalvelu oli kohtuuhintainen, yhden naisen yritys Mikkelistä, joka hoiti hommat kiitettävästi. Kirpparilta hommaamani hääkakkukoriste (semmoinen perinteinen nainen ja mies-hahmo) jäi tosin laittamatta kakun päälle, hupsista. No mutta ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, joten mitä pienistä.

Ripsiin laitatin pidennykset, hiukset kävin värjäämässä pari viikkoa ennen häitä ja meikin sekä kampauksen tein itse. Noh, kampaukseen olisi voinut ehkä panostaa enemmän. Se näytti kivalta pari tuntia, mutta sitten alkoi alamäki. Onneksi metsässä voi näyttää vähän harakanpesältä.

Puoli vuotta meni hujauksessa ja nopeasti koitti kesäkuu.


Pääset häihin kärpäsenä kattoon seuraavassa postauksessa!



❤Anniina 

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Mä olen ymmärtänyt, että vaikka häitä suunnitellaankin se pari vuotta, niin kaikki konkreettinen tapahtuu yleensä juuri sen puolen vuoden sisällä. Voin toki olla aivan väärässä, kun en ole omia häitä suunnitellut tai ollut muuten suunnittelussa mukana. Mutta eiköhän tuo puoli vuotta ole ihan passeli aika.

    Meilläkin ollaan näin pian yhdeksän vuoden jälkeen alettu puhumaan ihan vakavasti häistä. Kihloihin mentiin kyllä kolmessa kuukaudessa, mutta häät ovat antaneet odottaa itseään. Mutta näillä näkymin, kahden-kolmen vuoden kuluttua, meille on tulossa kyllä aivan meidän näköiset, hyvin erilaiset häät. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin varmaan onkin! Ehkä mun ajatusmaailma ajatteli että hääjärjestely koostuu siitä suunnitteluvaiheesta + konkreettisesta järjestelystä! :D Mutta joo, onkin tärkeää että häät on parin näköiset ja tuntuu hyvälle, onhan se elämän suurimpia päiviä :) Ja on paljon kivempaa kun kaikki häät ei ole samanlaisia, se kävisi todella tylsäksi! Meillä jätettiin kaikki hääleikit leikkimättä koska se ei tuntunut meille sopivalta kun taas joku toinen pari voi kokea sen erittäin tärkeäksi! Vau, olette olleet jo ihanan pitkään yhdessä. Kiva nähdä millaiset häät teille tulee! :)

      Poista
  2. Aivan ihana postaus! Mä en varmaan jaksa suunnitella omia häitäni vuotta kauempaa. Ymmärrän, että halutaan varmistaa kaikki viimeisen päälle, mutta olen ihmisenä niiiin malttamaton, että tuskin onnistuu. Saa nähdä omassa tulevaisuudessa, mitä tapahtuu! Kun nyt ensin sen miehen löytäisi, ennen kuin rupeaa mitään häitä suunnittelemaan :D

    Postauksen lisäksi sulla on aivan ihana blogi! Ansaitsisit reippaasti enemmän lukijoita, minä liityin :)

    http://monakirjoittaablogia.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. Niin, olishan vuosi pitkä aika odottaa, mäkään en varmaan malttaisi niin pitkään! 😀 Vau kiitos kauniista ja kannustavista sanoista! Kävin lukemassa myös sinun blogia, todella miellyttävän näköinen ja ihanat kuvat! Teidän kreikanmatkaa katsoessa tuli itselleenkin matkakuume 😍😍

    VastaaPoista

Like me on Facebook

Blogitekstisuositus

Rakkautta ensisilmäyksellä

MY INSTAGRAM